Missä kulkee reality-television sopivuuden raja?

Täällä Norwichin kaupunki Englannissa – kuuleeko Helsinki? Olen täällä metsästämässä ohjelmia Suomen televisioon. Käytännössä siis minä Nelosen ohjelmapäällikkö istun Entertainment Master Class -koulutusohjelman seminaareissa, missä gurut kertovat, mikä on nyt kuuminta hottia formaattimarkkinoilla.


Kuuntele tämä blogimerkintä radiokolumnina (Radio Aalto 24.11.09). Edellinen EMC-merkintäni syyskuulta.

Kiinnostavimman puheenvuoron on pitänyt formaattitohtori Justin Scroggie, jonka aiheena oli: kuinka pitkälle tosi-tv:ssä voi mennä? Scroggie on tuottanut Shock Treatment –sarjan, jossa kilpailijat suljetaan entiseen mielisairaalaan ja heitä pelotellaan psykologisilla kidutusmenetelmillä. Kilpailijat olisivat voineet lopettaa kesken milloin vain, mutta silti he olivat valmiita antamaan käskettäessä jopa sähköiskuja kanssakilpailijalle. Tosin oikeasti se kanssakilpailja oli näyttelijä, joka vain teeskenteli kouristelevansa sähkötuolissa.


Suomessa tuotetaan ei-shokeeraavia tositv-ohjelmia. En usko, että yksikään kotimainen kanava tarttuu esimerkiksi uutuusformaattiin, jossa ateisteja yritetään käännyttää eri uskontoihin. Suomen telkkarissa pyörii nytkin vain yksi ohjelma, mistä minulle tulee paha mieli ja se on Totuuden hetki. Ohjelma ei ole katsojan puolella. Se tuhoaa elämiä ihan oikeasti ja se ei ole viihteen tarkoitus.

Formaattitohtorin mukaan tosi-tv-ohjelmissa on aina kolme osapuolta: ohjelman tekijät, kilpailijat ja katsojat. Aina löytyy kilpailijoita tekemään jotain yhä hurjempaa eikä katsojat karsasta raakuuttakaan. Jos kuolemantuomio näytettäisiin suorana lähetyksenä televisiossa, katsojia riittäisi varmasti. Eli jäljelle kolmesta ryhmästä jäävät vain ohjelman tekijät – kukaan muu ei moraalista vastuuta voi kantaa.

Itse uskon siihen, että olemme tosi-tv:ssä oikealla tiellä, kun suojelemme kilpailijoita. Jos ohjelmaa tehdessä tulee huono mieli kilpailijan puolesta, teemme jotain väärin. Shock Treatment –mielisairaalaohjelmaa en ainakaan minä osta Suomeen, sillä teeveessä on nyt kuuminta hottia viihtyä rennosti eikä jännittää hampaat irvessä. Tästä trendistä TalentSuomen hurja menestys on konkreettinen todiste.

Ja hei - viihteellä voi tehdä myös hyvää. Nigerialainen tuottaja Femi Ayeni (Ultima) kertoi puheenvuorossaan, että hänen kotimaassaan Haluatko Miljonääriksi –tietovisailun avulla monet aikuiset opettelevat lukemaan ja ohjelma myös rohkaisee lapsia käymään koulunsa loppuun. Televisioviihde voi joskus kääntää elämät oikeaan suuntaan – ihan oikeasti.

Alla klippi Nigerian miljonääristä – huikea loppuratkaisu! Lisää klippejä Youtubessa - nigerialaisissa erikoisjaksoissa lapset voivat voittaa stipendejä lukioon.

TV-trendi: Kaikki haluavat omistaa kaiken

Televisio elää murrosta, mutta tästä puhutaan liian vähän ohjelmasisällön näkökulmasta. Haen oppeja ja työkaluja muutokseen osallistumalla Entertainment Master Class –kurssille ja alan nyt syöttää satoa myös blogiini, minkä toivon ruokkivan yleistä keskustelua. Hyvät ideat ovat hyviä vain jos ne uskaltaa jakaa. Mitkään blogini hajatelmat eivät edusta työnantajani virallisia tai epävirallisia linjauksia.



Murros vaikuttaa myös ohjelmasisältöihin. Tv-teollisuuden muutos johtuu mainosrahoitteisen television haasteista laman kourissa, katsomiskäyttäytymisen fragmentoitumisesta sekä uusien medioiden noususta. Bisneksen haasteista puhuivat Entertainment Master Classissa mm. Ben Hall (Shine), Alan Boyd (ex-Fremantle), Saku Tuominen (Zodiak) sekä Caroline (Nordisk). Olen ammentanut kaikista näistä puheenvuoroista ja tiivistänyt oman tulkintani neljäksi pääpointiksi.

Yksinkertaistettuna televisiossa kaikki nyt haluavat omistaa kaiken. Sekä Suomessa että maailmalla käydään kiivasta keskustelua esitysoikeuksista, joita rohmuavat sataprosenttisesti itselleen mm. sisällön tekijät, tuottajat, jakelijat sekä tv-kanavat. Kun kaikki haluavat kaiken ja kompromisseihin ei kenelläkään ole oikeasti taloudellisesti varaa, alan käytännöt muuttuvat ainakin neljällä eri tavalla.

TOP4

1. Kaikki haluavat ryhtyä tuottajiksi. Formaattien kehittäjät ja distribuuttorit eivät enää myy formaatteja elleivät saa itse myös olla niitä tuottamassa. Esimerkiksi eurooppalaiset Endemol, Fremantle ja BBC ovat jo Amerikan markkinoillakin isoja tuotantoyhtiöitä. Myös monet tv-kanavat ja lämmittävät nyt inhouse-tuotantokoneitaan ja tuotekehitystään. Kun tuottaa itse, omistaa enemmän.

2. Isojen tuotantoyhtiöiden ohjelmabrändit hallitsevat markkinoita. Monilla markkina-alueilla ohjelmabrändit kuten Idols tai Tanssii tähtien kanssa haastavat tunnettavuudessaan jo ohjelmia esittävien kanavien omia kansallisia brändejä. Esimerkiksi ITV on rähmällään Simon Cowellin edessä eikä voi kuin suostua vaatimuksiin.

3. Paikallisesti tuotettu sisältö saa isoimmat yleisöt. Isojen kv-sarjojen kuten Lostin ja Täydellisten naisten voittokulku eurooppalaiskanavien primetimessa jäi väliaikaiseksi ilmiöksi. Isoimmat yleisöt kerätään nyt eventin kaltaisilla kanainvälisillä jättiformaateilla. Ja koska kaikki haluavat omistaa kaiken, myös Hollywood on hereillä. Warner on jo ilmoittanut laajentavansa toimintaansa perustamalla kansainvälisen tuotantoyhtiöketjun.

4. Ohjelmatuotantojen rahoitusrakenne muuttuu. Jos tv-kanavat eivät pysty rahoittamaan isoja tuotantoja perinteisellä mainosmyynnillä, riskit ja mahdollisuudet siirtyvät ohjelmien tuottajille. Ison formaatin voi rahoittaa isojen kansainvälisten sponsoreiden avulla. Tulojen jako kanavan ja tuotantoyhtiön välillä on vielä haparoivaa, mutta voisiko suunta olla se, että tuotantoyhtiöt maksavat kanaville ohjelman esittämisestä? Ajatusleikki: Näin jo pyörii tv-bisnes Nigeriassa, mikä on maailman toiseksi suurin audiovisuaalinen viihdekeskus Intian jälkeen. Ehkä uusi maailma kirjoittaa uusiksi vanhan maailman säännöt?

Kukaan EMC:n luennoitsijoista ei uskaltanut veikata, miten nopeasti nämä murrokset etenevät ja mitä oikeasti tapahtuu. Elämme jännittäviä aikoja, sillä uusiakin mahdollisuuksia on paljon. Välityskanavat ja rahoitusmallit muuttuvat, mutta hyvä sisältö on yhä koko toimialan sydän: liikkuvaa kuvaa katsotaan varmasti tulevaisuudessa vielä enemmän kuin nykyisin.

Tässä suuren murroksen taustaa. Kommentoi, haasta ja kiistä. Ideatkin tervetulleita.